Seuraa meitä

Elpymisrahat sosiaali- ja terveydenhuollon kantaviin rakenteisiin

KOLUMNIT

Elpymisrahat sosiaali- ja terveydenhuollon kantaviin rakenteisiin

Oulun yliopistollinen sairaala on ilmoittanut sulkevansa osan leikkaussaleistaan huhtikuun loppuun saakka. (Helsingin Sanomat, 11.2. 2021). Syynä tähän on anestesialääkäreiden – ja hoitajien henkilöstöpula, mutta myös henkilöstön väsyminen.
Tietojen mukaan tilanne on pahentunut voimaan astuneen anestesialääkäreiden työaikalain muuttuessa. Lain mukaan yövuoroon tulevat anestesialääkärit eivät voi olla enää töissä edellistä päivää. Sen kerrotaan aiheuttavan Oulun yliopistollisessa sairaalassa joka päivä neljän lääkärin puutokseen.
Työaikalaki on tehty suojelemaan työntekijää, mikä on toki tärkeää. Oulussa tilanne on kuitenkin aiheuttanut sen, että anestesialääkäreitä puuttuu. Lakia laadittaessa ei ole huomioitu sitä, että miten henkilöstövaje korjataan. Uuden järjestelyn taustalla oleva työaikalaki nojaa työaikaa säätelevään EU- direktiiviin. EU säätelee jopa meidän hoitohenkilöstön mahdollisuutta tehdä työtään. Laki on joidenkin toimialojen toimintaa ajatellen hyvin huono. Hallituksen tulisi kiireesti ottaa asia käsittelyyn. Terveydenhuollon toimivuus on turvattava.

Oulussa anestesiahoitajien puutoksia on syntynyt lisääntyneistä sairauslomista. Uusien sijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeutta, mikä erityisosaamista vaativalla alalla on tyypillistä. Oulun anestesiahoitajien tilanne on hätähuuto hoitoalan ihmisten ja potilaiden puolesta. Tilanne on erittäin vakava, eikä sitä saisi perustella pelkästään koronakriisiin vedoten. Juuret henkilöstö- ja sijaispulaan, väsymykseen, sairauslomiin, hoitoalalta pois lähtemiseen ja alan vetovoimaisuuden laskuun ovat syvällä.
Palkka-, opiskelu- ja työvoimapolitiikka kaipaa muutosta.
Hoitohenkilöstölle maksettava ns. koronalisä on tarpeen. Tämän ovat huomanneet monet maat Euroopassa, kuten Ranska, Saksa, Alankomaat ja Itävalta. Pohjoismaissa Ruotsi, Islanti ja Norja ovat maksaneet tuntuvia lisäkorvauksia hoitohenkilöstölle. Miksi Suomi ei seuraa perässä?
Koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa, ennakoida ja työpaikkakoulutukseen kohdennettava resursseja. Leikkaussalihoitajista on ollut ennenkin pulaa Suomessa. Vuonna 2019 äkillinen hoitajapula sulki Meilahden tornisairaalan neljä leikkaussalia. Eikö näistä tilanteista ole opittu mitään?
Säteilyturvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan myös terveydenhuollon kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje. Selvityksen mukaan pulaa on eniten radiologeista, sairaalafyysikoista ja röntgenhoitajista. (STUK, 2020). Vaikuttaa sille, että henkilöstöpuutoksiin liittyvät varautumissuunnitelmat on Suomessa tekemättä laajasti.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on tanssinut yli vuoden ajan koronan tahdissa. Valmiuslailla siirrettiin hoitohenkilöstön lomia, pidennettiin irtisanomisaikaa ja rajoitettiin potilaiden kiireetöntä hoitoon pääsyä. Leikkausaikoja on siirretty hamaan tulevaisuuteen ja potilaiden hoitoonpääsyssä on ollut ongelmia. Tulevaisuudessa näemme, mitä vaikutuksia hoitoonpääsyn viivästymisellä tulee olemaan ihmisille.
Suomi on mukana Euroopan Unionin elpymispaketissa, jolla tuetaan koronan kurjistamien maiden taloustilannetta. Suomi maksaa 6,6 miljardia euroa, mutta saa arviolta takaisin 2,7 miljardia euroa. Sopimus on huono, sillä se sitoo Suomen mittaviin velkavastuisiin vieraiden maiden puolesta. Se on myös eettisesti pohdittuna outo. Annamme muille, vaikka omatkin asiat on hoitamatta.

Kun Suomi mahdollisesti saa joku päivä takaisin maksamiaan elpymisrahoja, niille on varmasti paljon ottajia. Ennen mitään muuta, Suomen olisi kuitenkin maksettava velkansa sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille.
Koronakriisi on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi ja ilman sen kantokykyä emme olisi selvinneet. Huonoja aikoja voi olla vielä edessäpäin rutkasti, sillä koronan virusmuunnokset raivaavat tietään maailmalla. Elpymisrahoilla tulisi tukea sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria ja kohdentaa sitä henkilöstön jaksamista edistäviin asioihin kuiten koronalisään ja koulutuspaikkojen lisäämiseen. Rahoilla tulisi myös sujuvoittaa potilaiden hoitoon pääsyä. Elvytystä ja kantavia rakenteita on annettava sinne missä niitä kipeimmin tarvitaan.

Arja Juvonen
kansanedustaja
sosiaali- ja terveysvaliokunta
puolueen 2.varapuheenjohtaja

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös