Juhlistamme tänä vuonna 150-vuotiasta Helsingin kaupunginvaltuustoa, joka on vuodesta 1875 huolehtinut helsinkiläisten asioista. Tavoite oli jo silloin luoda moderni ja eteenpäin katsova kaupunki. Tavoite on pysynyt samana, mutta keinot ovat muuttuneet vuosien vieriessä ja Helsingin kasvaessa.
Helsinkiä on kehitettävä niin, että kaupunki ei tee asioita pelkästään itse ja yksin, vaan yhdessä asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin sekä seurakuntien kanssa. Kaupungin kehittäminen vaatii tasapainoilua rakentamisen sekä remonttien ja toisaalta arjen sujuvuuden, ihmisten hyvinvoinnin sekä lähiluonnon turvaamisen välillä. Kaupunki ja sen erilaiset asuinalueet ovat viihtyisämpiä ja toimivampia, jos asukkaat voivat halutessaan aidosti vaikuttaa ja olla osallisena. Helsingin on ponnisteltava löytääkseen ratkaisut, miten katutyöt ja rakentaminen voidaan toteuttaa paremmin – niin, että asuinalueet todella toimivat sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen.
Helsingin kaupungin ensi vuotta koskeva valtuustoryhmien yhdessä sopima budjettiesitys on julkaistu ja se käsitellään sekä hyväksytään kaupunginvaltuustossa marraskuussa.
Budjettiesityksen tavoite on turvata katujen, puistojen ja aukioiden laadukkaan kunnossa- ja puhtaanapidon resurssit. Erityistä huomiota kiinnitetään kevyenliikenteenväylien talvikunnossapitoon. Lähiluonnon ja viheralueiden merkitys on valtava kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja siksi niitä on vaalittava.
Työllisyystilanne on kaupungissamme edelleen vaikea, vaikka orastavaa kasvua on käynnissä. Talouskasvun vaikutukset työllisyyteen tulevat aina viiveellä. Siksi lisäämme työllistämisen määrärahoja ja kasvatamme työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta.
Kaupungin merkittävä, lähes 1,4 miljardin euron investointikokonaisuus on erityisesti rakennusalaa elvyttävä. Koululaisten kesätyöseteli on tarkoitus laajentaa toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön. Nuoret tarvitsevat kipeästi myös kesätyöpaikkoja. Keskustan elinvoimaa lisätään monin tavoin. Panostamme matkailumarkkinointiin ja teemme täsmäpanostuksia mm. keskustan elävöittämistä varten perustettavaan yhdistykseen. Elinvoiman kasvu tuo työpaikkoja, parempia palveluja ja lisää verotuloja kaupungin kassaan.
Talousarviossa jatketaan pitkäjänteistä vastuullista taloudenpitoa. Helsinkiläisten kukkaroille on tervetullutta, ettei kuntaveroa koroteta. Budjettiesityksessä merkittävimmät panostukset tehdään peruskouluun ja perusterveydenhuoltoon. Vastaamme myös opettajien, oppilaiden ja vanhempien toiveeseen suuntaamalla lisämäärärahoja painettuihin oppikirjoihin. Ammatillisen koulutuksen määrän säilyttämiseen ja laadun vahvistamiseen tehdään erillispanostus. Aiemmin on jo tehty tervetullut päätös lisätä Helsinkiin lukiopaikkoja.
Ihmisten on päästävä terveysasemien jonoista hoitoon. Tavoitteen toteuttamiseksi varaudumme 50 lääkärivakanssin lisäämiseen, jotta tavoite omalääkäri -ja hoitajamallista oikeasti etenisi. Hoitajavakansseja on lisätty jo aiemmin. Jatkamme myös lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoa. Liikunta on paras lääke ja siksi toimeenpanemme 68-vuotiaiden maksuttoman uintimahdollisuuden arkisin kello 11–15 sekä ikääntyneiden liikkumista ja liikkeelle lähtemistä tukevia toimenpiteitä.
Kaupungissa kärjistyneeseen huumeongelmaan vastaamme vahvistamalla päihdepalveluita lisäämällä voimavaroja matalan kynnyksen päihdepalveluihin ja jalkautuvaan työhön. Poliisin ja viranomaisten lisääntyneellä yhteistyöllä on löydettävä keinot taklata kaduilla yleistyneet turvattomuutta aiheuttavat tilanteet. Helsingin on oltava turvallinen ja monien mahdollisuuksien kotikaupunki kaiken ikäisille. Ajatukset ja palaute kotikaupunkimme budjettiesityksestä ja kehittämisestä ovat aina tervetulleita.
Sari Sarkomaa
