Kaupunkipolitiikka vaikuttaa arkeemme enemmän kuin usein huomaamme – päätökset asumisesta, liikenteestä, palveluista ja ympäristöstä tehdään paikallistasolla. Osallistuminen demokraattiseen prosessiin, kuten vaaleissa äänestäminen, ei ole vain oikeus, vaan myös keino vaikuttaa siihen, millaisessa kaupungissa elämme. Kun kaupunkilaiset osallistuvat päätöksentekoon, syntyy elinvoimaisempia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä yhteisöjä.
Nykyajan kaupunkien on oltava moderneja, kansainvälisiä ja monikulttuurisia, ja vapauden sekä tasa-arvon tulee olla keskiössä. Päätöksenteon on perustuttava avoimeen vuoropuheluun, ja ympäristöystävällisen elämäntavan on oltava itsestäänselvyys. Monet kaupungit ovat kestävän kehityksen ja innovaatioiden edelläkävijöitä, asettaen tavoitteita esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Modernia päätöksentekoa ohjaa kestävä kehitys. Ympäristöpolitiikka määrittää kaupunkien tulevaisuuden. Hiilineutraalius, kiertotalous ja päästövähennykset ovat keskiössä. Rakentaminen, liikenne ja energiantuotanto on suunniteltava kestävästi, ja kierrätystä on kehitettävä. Ruokavalinnoilla on myös suuri merkitys, ja kaupungit voivat edistää ekologisesti kestävää ruokakulttuuria tukemalla kaupunkiviljelyä ja paikallisia tuottajia.
Viheralueet ja vesistöt ovat kaupunkien arvokkaimpia resursseja. Kaupunkiluontoa on suojeltava, ja ympäristön tilaa parannettava aktiivisesti. Viheralueiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää sekä asukkaiden hyvinvoinnin että kaupunkien houkuttelevuuden kannalta.
Kaupungistuminen on globaali megatrendi ja kaupunkipäättäjien tehtävä on varmistaa, että kaupungit ovat toimivia ja oikeudenmukaisia kaikille. Liikennepolitiikan on perustuttava sujuvuuteen ja monimuotoisuuteen, ei vastakkainasetteluun. Joukkoliikenteen on oltava edullista ja tehokasta, ja sen kehittämiseen on panostettava. Myös sähköautojen latausmahdollisuuksia sekä kävely- ja pyöräilyolosuhteita on parannettava.
Kaupunkien on oltava kilpailukykyisiä ja houkuttelevia yrityksille, elinkeinoelämälle ja työntekijöille. Pienyrityksiä on tuettava ja työllisyystoimia vahvistettava. Kaupunkisuunnittelun on edistettävä viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, ja asuntopulan helpottamiseksi rakentamista on järkevöitettävä. Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuus on turvattava kunnianhimoisilla strategioilla.
Kaupungit ovat suurimmalle osalle suomalaisista koti ja siksi myös sosiaalinen kestävyys on välttämättömyys. Kaupunkien on taattava laadukas varhaiskasvatus ja koulutus, jotta jokainen lapsi ja nuori saa parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälleen. Vanhustenhoidon on perustuttava yksilöllisiin tarpeisiin ja inhimillisyyteen. Palveluiden on oltava helposti saatavilla kaikille asukkaille.
Kaupunkien vahvuus on niiden monimuotoisuus. Jokaisella asukkaalla on oltava mahdollisuus elää turvallisesti ja osallistua yhteiskuntaan. Syrjintää ja rasismia on torjuttava määrätietoisesti. Kaupunki voi olla maailman älykkäin ja kestävin, mutta se vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja rohkeita investointeja.
Ensi kuussa suomalaiset tekevät tärkeän valinnan – kunnallisvaaleissa päätetään, millaisissa kaupungeissa ja yhteisöissä elämme tulevina vuosina. Jokainen ääni on kannanotto siitä, millaista arkea, palveluita ja kaupunkikehitystä haluamme edistää. Nyt on hetki vaikuttaa ja varmistaa, että tulevaisuuden kaupungit rakentuvat omien arvojen mukaan.
Silja Borgarsdóttir Sandelin Helsingin kaupunginvaltuutettu ja RKP:n varapuheenjohtaja
