Hoitoalalla työskentelevien kielitaidossa havaitut puutteet ja ongelmatilanteet nousivat esiin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton jäsenilleen tekemässä kyselyssä. Kyselyssä selvisi, että työpaikoilla vallitsee huoli asiakas- ja potilasturvallisuuden, samoin kuin vieraskielisten hoitajien oikeusturvan, toteutumisesta. (Superliitto 8.1.2025.)
Hoitajajärjestö toteaa, että potilaan hoidossa kielitaito on avain kommunikoinnin onnistumiseen. Potilaan kuunteleminen, hoidon raportointi ja jatkuvuus ja tiedon siirtäminen eteenpäin suullisesti ja kirjallisesti vaatii ymmärrystä ja osaamista.
Kielitaidottomuus sotealalla on vakava riski, johon myös hyvinvointialueilla on varauduttava paremmin. Potilasturvallisuus on laaja käsite ja ymmärretyksi tulemisen rinnalla on myös teemat hoidon toteutumisesta hyvin, huolellisesti ja oikea-aikaisesti. Huolimattomuus kostautuu ja vyöryy lumipalloilmiön tavoin eteenpäin aiheuttaen potilasvahinkoja, hoitovirheitä, inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia. Potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä ennaltaehkäistään ja paikannetaan vaaratapahtumailmoituksin. Soteyksiköissä on käytössä järjestelmä, johon sattuneet vahinko- ja niin sanotut läheltä piti – tapahtumat kirjataan. Myös asiakas, potilas ja hänen läheisensä voi tehdä vaaratapahtumailmoituksen. Tällainen voi olla esimerkiksi virhe lääkityksessä, hoidon viivästyminen tai hoidossa tapahtunut vaaratilanne. Asiakkaiden ilmoitukset ovat todellakin tärkeitä: viimeistään silloin hyvinvointialue saa tietoonsa asiakkaan sote-kokemuksen.
Sosiaali- ja terveysministeriön Asiakas- ja potilasturvallisuus strategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 – ohjeistuksella halutaan nostaa Suomi potilasturvallisuuden mallimaaksi. Se sisältää maininnat muun muassa laite- ja lääketurvallisuudesta, infektioiden torjunnasta ja turvallisuuskulttuurista. On selvää, että strategiaa on päivitettävä silloin, kun havaitaan uusia ilmiöitä ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitajaliitto Superin esiinnostama havainto henkilöstön kielitaidottomuudesta on juuri sellainen riski. Kuntalaiset viestivät usein tilanteista, joissa potilaan ja hoitohenkilön välillä on koettu kielimuuria. Erityisesti viestiä tulee vanhustenhoidosta. Tilanteet on huomioitava ja kerrottava eteenpäin hoidosta vastaavan yksikön johdolle.
Työnantajan on varmistettava työntekijän mahdollisuus kielitaidon kartuttamiseen, mutta myös hyvä perehdyttäminen työhön. Työntekijää kohtaan on tärkeää olla ymmärtäväinen ja kannustava, sillä kieliopinnot ovat varmasti myös osaltaan haasteellisia. Kielitaito on portti työpaikkaan Suomessa ja sellaisena sen on myös pysyttävä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ns. valvontalaki astui voimaan vuonna 2024 ja terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuusstrategia korvattiin omavalvontaohjelmalla. Omavalvontaohjelman painopisteitä ja seurantakohteita ovat esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelujen saatavuus, henkilöstö, laatu ja turvallisuus, asiakaskokemus ja yhdenvertaisuus. Omavalvontaohjelman seurantaraportti on julkista tietoa ja nähtävillä myös hyvinvointialueen nettisivuilla. Sen soisi nousevan esiin myös kuntalaiskeskusteluissa: on tärkeä seurata tarkasti verovaroin tuotettujen sotepalvelujen toteutumista ja laatua.
Ystävällisin terveisin Arja Juvonen Kansanedustaja Perussuomalaiset
