Seuraa meitä

Kunnollinen lukutaito on oppimisen perusta

KOLUMNIT

Kunnollinen lukutaito on oppimisen perusta

Peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku näkyy Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa. Kyseessä on ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa ikävästi kaikkeen muuhun käytettävää aikaa. Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus ovat hiipuneet, se tosiasia ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Kotien valmiudet tukea lukutaidon kehittymistä vaihtelevat huomattavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Vanhempien tietoisuutta lapselle lukemisen ja lukutaidon merkityksestä sekä kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on tärkeä lisätä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat monin tavoin lapsen kehitystä. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.

Lukutaidon edistäminen on ollut aina tärkeää kansanedustajan työssäni. Käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten voimme edistää lasten lukutaitoa vaikuttavammin. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, joka kertoi lapselle lukemisen hyödyistä, ja terveydenhoitajat jakoivat sitä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat niin lupaavia, että lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen määrärahat pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan samalla kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.

Lukulahja lapselle -ohjelmasta tuli menestystarina. Se on lyhyessä ajassa mahdollistanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Olemme eduskunnassa vuosittain turvanneet hankkeen rahoituksen. Iloitsen siitä, että hallitusneuvotteluissa kirjasimme hallitusohjelmaan Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman hankkeen rahoituksen vakinaistamisen. Sovimme hallitusneuvotteluissa myös 200 miljoonan euron panostuksesta perusopetukseen. Peruskoulu on laitettava kuntoon niin, että oppilaiden perustaidot vahvistuvat. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamiseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Lukutaidon edistämistä ei pidä jättää pelkästään koulujen harteille. Opinpolun alussa päiväkodeissa tehdään varhaiskasvatuksen keinoin valtavan tärkeää työtä lasten perustaitojen kehittämiseksi ja oppimisen ilon edistämiseksi.

Kannustan kaikkia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Lapselle ääneen lukemisella on suuri vaikutus lukutaidon ja koulumyönteisyyden kehittymiseen. Yhdessä lukeminen vaikuttaa lapsen koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko. Kun lapselle on luettu, tulee lukemisesta ystävä, joka seuraa mukana koko elämän.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kolmen nuoren äiti

Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ylös