Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu ry selvitti 55-84 vuotiaiden tulevaisuudennäkymiä ja pelkoja Huomisen kynnyksellä kyselyllä vuonna 2022. Pelkoina vastaajille nousi esiin oma sairastuminen, liikuntakyvyn menettäminen ja pelko digitaalisten palvelujen ulkopuolelle jäämisestä. (Eetu ry 2022: Huomisen kynnyksellä 2022: Kysely 55 – 84- vuotiaiden tulevaisuudesta) Ikäihmisille tärkeänä nousi esiin kyky pitää yhteyttä läheisiinsä ja ystäviinsä, erilaisen arjen avun antaminen apua tarvitsevalle läheiselle ja liikunta- ja muiden harrastusten merkitys. Kukapa meistä osaisi itsestäänselviä asioita pelätä tai huolia. Normaalin liikuntakyvyn omaava ei välttämättä asiaa pohdi, sillä kuntoa ja voimaa riittää. Mutta entäpä kun elämänsä täysillä eteenpäin mennyt teräsvaari tai mummo kaatuu joutuen kipsatuksi ja vuoteen, kävelysauvojen ja pyörätuolin omaksi.
Läheiseni kaatui keväällä murtaen molemmat jalkansa. Teräsmies joutui kertalaakista sairaalaan viikoiksi. Tarvittiin leikkausoperaatio ja monta kipsikokeilua, ennenkuin jalat saatiin asettumaan paranemisvaiheeseen. Kuuden viikon aikainen pyörätuolissa koivet suorana istuminen on nyt muisto vain, mutta toipumiseen ja kuntoutumiseen tarvittiin potilaan omaa jääräpäistä tahtoa, hyvät apuvälineet, kodin esteettömyyteen liittyviä muutostöitä, omaisten ympärivuorokautinen tuki ja myös osallistuminen kuntoutusprosessiin. Prosessi oli hyvä opetus siitä, mihin kaikkeen ikääntyneen on kaatumistapaturman jälkeen valmistauduttava ja miten prosessin tulisi mennä. Valttia on hyvin nopea hoitoon pääsy ja onnistunut hoitopolku, hyvä ja tarttuva ensikuntoutus jo alkaen sairaalassa, hyvät ja selkeät kotihoito-ohjeet, sujuva apuvälineiden saaminen, kodin esteettömyyden kartoittamisessa auttaminen sekä kotikuntoutuksen mahdollisuus. Myös yhteydenotto ja soittoajat erilaisille toimijoille on oltava helposti saavutettavissa. Jos esimerkiksi apuvälinekeskus vastaa vain tovin ja sen ovet ovat auki vain osittain, syntyy potilaalle vääränlaista viivettä.
Sosiaali- ja terveydenhuolloin uudistuksen myötä potilaat voivat joutua hyvinkin kauas kotoaan hoidettavaksi. Näin voi käydä myös leikkaus- ja kuntoutuspotilaiden jatkohoidossa. Alueen pääsairaala hoitaa toki alkutaipaleen, mutta jatkohoitopaikka hyvinvointialueella saattaa olla matkan päässä. Tämän ongelman eteen joutuvat erityisesti ikääntyneet. Hoitoon joutuneen läheisen puolisolla ei ole ehkä ajokorttia, julkinen liikenne on hankalaa ja taksimatkat kalliita. Parasta olisi, että hoito olisi aina lähinnä potilaan kotikuntaa. Tutussa paikassa voi toipuminenkin edistyä paremmin. Hyvinvointialueuudistus ei valitettavasti kuitenkaan ole tässä onnistunut. Huutava hoitopaikka ja henkilöstöpula ja yhä kasvava potilasmäärä eivät kohtaa. Tilanne on katastrofaalinen: edessä on vuodet, jossa tilannetta yritetään korjata.
Eetu ry:n kyselyssä havaittu liiikuntakyvyn menettämisen pelko tulee ottaa tosissaan. Ennakointi on aloitettava heti. Jokainen kaatumistapaturma on liikaa ja monet myös estettävissä. Talven liukkaisiin keleihin kävellessä nastakengät, katujen kunnossapito ja valaistus on ensiarvoista. Lonkkahousut eivät ole häpeä nuoremmallekaan eli luuston suojaaminen kaatumisen tultua eteen on ensiarvoista. Murtumiin ja operaatioihin johtaneiden tapaturmien jälkihoitoon on satsattava. Jos hoivayksikkö toimii kuntoutusosaston nimikkeen alla, on siellä myös oltava kuntoutukseen mahdollistavat apuvälineet, työntekijät ja toimintatavat. Ikääntynyt potilas on saatava ylös vuoteesta, muutoin hyvä kuntoutusprosessi ja liikuntakyvyn palautuminen viivästyy tai jopa estyy.
Hallitusohjelmassa on kuntoutukseen liittyviä kirjauksia, joiden eteenpäin vieminen on ehdotonta. Toimivalla kuntoutuksella vähennetään komplikaatioita ja sairaalahoidon tarvetta. Hyvä kuntoutus lisää osallisuutta, se palauttaa toimintakykyä ja lisää omatoimista kotona asumista. Kuntoutusprosessiin vaikuttavuuden arviointi ja mittarointi on tärkeää kuten myös kuntouttava hoitotyö, palvelusetelin laajentaminen kotikuntoutukseen ja sen liittäminen myös kotitalousvähennyksen piiriin. Laadukkaan kuntoutuksen tulee olla päivän sana, sillä se on meille kaikille tärkeää. Ennemmin tai myöhemmin.
Arja Juvonen Kansanedustaja, Ps Geronomi
