Pääministeri Petteri Orpon hallitus on saanut valmiiksi talousarvioesityksen vuodelle 2026. Budjetin käsittely alkaa eduskunnan täysistunnon lähetekeskusteluilla, josta se siirtyy valiokuntien tarkasteluun. Hallitus tekee kaikkensa tukeakseen talouskasvua, sillä se on välttämätöntä Suomen sekä suomalaisten menestymiselle ja pärjäämiselle. Päättäjien on huolehdittava palveluiden säilymisestä, mutta myös maamme turvallisuudesta, joka nousee esiin entistäkin tärkeämpänä asiana.
Hallitus satsaa kasvutoimiin, jotka tukevat työtä, yrittäjyyttä ja investointeja. Jo eläköityneiden yrittäjävanhempieni tyttärenä koen toimet erittäin tärkeinä. Yrittäjät luovat työpaikkoja ja tekevät pitkää työpäivää. Ei näistä asioista käy kiistäminen. Hallitus haluaa vahvistaa suomalaisten ostovoimaa: pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään, työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan ja ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin. Hallitus investoi liikenneyhteyksien parantamiseen ja panostaa osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Rakennusalaa vauhditetaan ja pienyrittäjien työllistämismahdollisuuksia parannetaan. Työttömyys on ilmiö, jota ei saa ohittaa ilman toimenpiteitä. Hallitus tekee kaikkensa, jotta yhä useampi työtön saisi töitä. Nuorten työttömyys kouraisee vatsanalasta, sillä kukapa meistä ei tuntisi nuorta, joka ei kuluneena kesänä löytänyt kesätöitä. Vanhempana tai isovanhempana tuntee olonsa voimattomaksi, kun kesätöistä innostunut nuori jäikin vaille työhaastattelukutsua.
Olen tehnyt Espoon kaupunginvaltuustossa toimiessani valtuustoaloitteen, jolla nuorten työllistymistä tukevan kesäsetelin ikärajaa laskettiin kuudestatoista vuodesta viiteentoista. Kaupungin myöntämä seteli on mahdollistanut monen nuoren ensimmäiset työpaikat. Olen nostanut kesäseteli-ideaa usein esiin myös eduskunnassa ja iloitsenkin suuresti siitä, että hallitus varaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, painottaen niitä nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorten pääsy työelämään. Toki meidän tulee tukea ja kannustaa myös jokaista nuorta hankkimaan ammattikoulutusta, joka on avain työelämään. Oma ammatti on tavoittelemisen arvoinen asia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muodostaa turvallisuusuhan Eurooppaan. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää kuuden miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Samalla käynnistetään maavoimien uudistaminen.
Hallitus panostaa siihen, että velkasuhde vakautetaan hallituskauden loppuun mennessä. Työ ei kuitenkaan lopu siihen. On varmaa, että Suomen julkisen talouden perustan korjaamista on jatkettava tulevilla vaalikausilla. Eduskunnassa puhutaan velkajarrusta, johon sitoutumiseen hallitus toivoo kaikkia eduskuntapuolueita. Meillä ei ole varaa siihen, että maamme luottoluokitus heikkenisi. Jotta velkasuhde saataisiin laskuun, hallitus on jo päättänyt julkista taloutta noin yhdeksällä miljardilla eurolla vahvistavista toimista. Toimia on jatkettava, ja velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä edellyttää julkisen talouden vahvistamista vielä noin miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Mistä säästetään lisää?
Perussuomalaisille mieluisia säästökohteita on yhteensä 50 miljoonan lisäsäästö kehitysavusta ja kotouttamisesta. Näistä on myös leikattu jo tällä kaudella mittavasti eli kyseessä on suuri kokonaisuus. Haittaveropaketti, johon kuuluu esimerkiksi alkoholi ja nikotiini, on myös yksi lisäsäästökohde. Hallitus toivoo, että suomalaisten luottamus tulevaisuuteen säilyy ja on asioita, joista ei voida enää säästää. Vauvaperheille kohdennetun äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 40 eurolla 210 euroon. Opiskelijoiden ateriatuen tasoa nostetaan. Hallitus ei halua kohdistaa lisäsäästöjä sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin saatika sosiaali- ja terveyspalveluihin. Säästöjä ei tule myöskään ruokaa tuottavaan maatalouteen ja luonnonsuojeluun.
Hallitus tekee ja toimii, jotta Suomi ja suomalaiset pärjäävät ja voivat hyvin.
Arja Juvonen kansanedustaja, tarkastusvaliokunnan jäsen geronomi (YAMK)
