Seuraa meitä

Suomi tarvitsee lisää liikuntaa

KOLUMNIT

Suomi tarvitsee lisää liikuntaa

Päättyneellä eduskuntakaudella tehtiin liikuntapoliittista historiaa. Esityksestäni laadittiin historian ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Selonteko linjaa 2020-luvun liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet.

Liikuntapoliittisen selonteon päällimmäinen viesti on, että Suomi tarvitsee lisää liikuntaa kaikissa ikäryhmissä. Liikunnan lisäämisellä voidaan saavuttaa sekä mittavia terveyshyötyjä että myös taloudellisia hyötyjä. Kysymys on todella merkittävä, koska liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat yli kolme miljardia euroa vuodessa.

Liikunta pitää viedä sinne, missä eri ikäryhmät luontaisesti ovat eli varhaiskasvatukseen, kouluun, toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitoksiin, työelämään, vanhusten palveluihin jne. Siksi teimme konkreettisia toimenpide-ehdotuksia elämänkulun kaikkiin vaiheisiin.

Kaikki lähtee lapsuudesta. Liikuntaneuvontaa tulisi vahvistaa neuvoloissa, ja koululiikuntaa tulisi lisätä asteittain 2020-luvulla peruskoulussa. Koulujen ja oppilaitosten tilojen vapaa-ajan käyttöastetta on nostettava huomattavasti. Erityisesti iloitsen siitä, että nyt valmistelussa oleva Harrastuspassi tulee tänä vuonna käyttöön ja parantaa yläkouluikäisten harrastamismahdollisuuksia.

Liikkuva koulu on ollut kärkihanke, jonka tavoitteena on ollut tuoda tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -ohjelma on onnistunut erinomaisesti ja se on saavuttanut noin 90 prosentin kattavuuden kunnista, peruskouluista ja peruskoululaisista. Siksi ohjelmaa on laajennettu toiselle asteelle ja seuraavaksi edessä on sen laajentaminen varhaiskasvatukseen.
Selonteossa esitetään myös liikuntaa ikäihmisille: tarvitsemme toimintaohjelman kotona ilman säännöllisiä palveluja asuville ikäihmisille sekä kokeiluhankkeita vanhusten palvelulaitoksissa sekä kotipalvelun piirissä oleville. On myös syytä muistaa työikäiset: työmatkaliikuntaa on edistettävä ja työyhteisöliikuntaa lisättävä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Jatkossa jokaisen kunnan tulee laatia liikuntaolosuhteiden nykytilan analyysi, jossa otetaan huomioon myös kävely- ja pyörätieverkoston kehittäminen sekä luontoliikunnan mahdollisuudet. Lisäksi 2020-luvun alussa tarvittaisiin noin 20 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen lisäpanostus liikuntapaikkarakentamisen korjausvelkaan. Korjausvelka on kurottava kiinni.
Suomalaista huippu-urheilua ja sen merkitystä ei saa unohtaa. Valtion huippu-urheilurahoitusta tulee suunnata urheilijan uralle valmistavaan nuoruusvaiheeseen: erityisesti ruohonjuuritasolle eli suoraan urheilijoille ja valmentajille. Huippu-urheilun edellytysten vahvistamisessa erinomainen alku on valtion varautuminen Olympiarahaston pääomittamiseen 20 miljoonalla eurolla valtion omistamien osakkeiden lahjoituksena. Olympiarahasto vahvistaa huippu-urheilun rahoitusta ja itsenäistä asemaa.

Suomella on hieno urheiluhistoria. Olemme saaneet vuosien varrella nauttia monista sinivalkoisista ja mitalinhohtoisista hetkistä, joita suomalainen huippu-urheilu on tarjonnut. Suomen osaaminen liikunnassa ja urheilussa on myös laajasti kansainvälisesti tunnustettua. Siksi on oleellista, että liikkumisvaikutusten arviointi tulee saada osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Ja siten rakennamme liikkuvan Suomen.

Sampo Terho

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ylös