Seuraa meitä

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi

KOLUMNIT

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi

On hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Yksi merkittävä syy on se, että hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Diabetesta sairastavien hoidossa kehittyvä tekniikan on kuitenkin osoittautunut vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi.
Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.
Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi.
Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä ja elämän ladun kohentuessa.
Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.
Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä. Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä.
Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni kaikille avoimeen after walk – kävelylle. Keskiviikkona 16.1. klo 17.30 lähdemme kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin.
Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Kävellessä mahdollista vaihtaa kuulumisia Helsingin ja Suomen asioista. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ylös