Seuraa meitä

Elämä keväällä 2020

KOLUMNIT

Elämä keväällä 2020

Viime kolumnistani on noin kymmenen viikkoa. Yhteiskuntamme oli juuri silloin muuttunut nopealla aikataululla koronaviruksen takia. Koululaiset eivät menneet kouluun, vapaa-ajanharrastuksia ei järjestetty, tapahtumia oli peruttu, yli 70-vuotiaita ja riskiryhmään kuuluvia ei suositeltu käydä kodin ulkopuolella muuta kuin ulkoilemassa, osa meistä oli etätöissä kuin taas muiden työkuvat muuttuivat ehkä merkittävästikin. Vaikutukset olivat laajat ja tulivat yllättäen.

Huoli ja ehkä jopa pelko koronavirusepidemian vaikutuksista elämäämme olivat silloin merkittävät ja ovat varmaan osalle vielä tänäänkin. Yhteiskunta avautuu kuitenkin nyt askel kerrallaan. Ja hyvä näin. Suomalaiset noudattivat viranomaisten suosituksia ja uskomme, että tämä pelasti ihmishenkiä. Ihmishenkien pelastaminen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen ovat valtiolle ensisijaisia. Ensimmäiset perusoikeudet jotka mainitaan Suomen perustuslaissa ovat siksi juuri yhdenvertaisuus ja oikeus elämään. Perustuslaissa todetaan, että, jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Se, että koronaviruksen tuomia rajoitteita ja rajoittavia suosituksia varovaisesti ja asteittain nyt puretaan voi joillekin olla keskeisiä parannuksia juuri elämään. Koronaviruksen kielteisiä vaikutuksia on nimittäin syntynyt myös muusta kuin suoraan itse viruksen suorista vaikutuksista. Joillekin koronaviruksen seuraukset ovat voineet vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun taloudellisen heikennyksen takia, kun taas toisille viruksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat seurauksena heikentäneet mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia.
Suomen talouden heikkeneminen ei ole ainoastaan numeraalinen vertailu aikaisempiin vuosiin. Talouden heikkeneminen vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja elämiin, kun esimerkiksi yrittäjä on konkurssiuhan alla, kun työntekijä lomautetaan tai irtisanotaan tai kun nuori ei saa kesätyöpaikkaa. Suuret muutokset toimeentuloomme voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuumme. Tämä näkökulma on otettava huomioon, kun keskustelemme koronaviruksen vaikutuksista ihmiselämään.
Toinen näkökulma, jota tulee myös huomioida, on ihmisten henkinen hyvinvointi. Yksinäisyyttä esiintyi yhteiskunnassamme jo ennen koronavirusta. Virus ei tätä ole poistanut, ehkä päinvastoin. Kun on yhä vähemmän luonnollisia kokoontumisia ja suositukset ovat välttää seurustelua muiden kuin lähipiirinsä kanssa ne joilla ei ole elämässään läheisiä voivat tästä kärsiä. Ajatukset menevät myös kaikille heille jotka elävät väkivaltaisessa tai muuten vahingollisessa suhteessa.

Vaikka järjestöt, kulttuurin tuottajat, kaupungit ja kunnat ja monet muut ovat olleet innovatiivisia ja nähneet paljon vaivaa järjestääkseen toimintaansa digitaalisesti on kuitenkin hyvä, että pystymme osittain palaamaan myös sosiaalisiin yhteyksiin kotiemme ulkopuolella. Toimivia uusia digitaalisia innovaatiota voidaan tästä huolimatta jatkaa.
Tärkeintä nyt olisi, että ne jotka eivät voi hyvin tai jotka ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen saisivat apua tai muutettua elämäänsä taas oikeaan suuntaan. Elämä on kuitenkin meille tärkeintä, mutta elämäämme vaikuttaa paljon muutakin kuin fyysinen hyvinvointi vaikka se onkin keskeinen. Kuitenkin jatkossakin terveysviranomaisten suosituksia huomioiden.

Silja Borgarsdóttir Sandelin
RKP:n varapuheenjohtaja
ja kaupunginvaltuutettu Helsingissä

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös