Seuraa meitä

Itämeren pelastamiseksi tarvitaan päätöksiä syksyn budjettiriihessä

KOLUMNIT

Itämeren pelastamiseksi tarvitaan päätöksiä syksyn budjettiriihessä

Itämeri on meidän helsinkiläisten suuri rakkaus. Sukumme yli 30 vuotta vanha purjevene on aina ollut olennainen osa perheeni kesää. Olemme purjehtineet lasten kanssa kaikki kesälomat yli 20 vuotta, kuten myös tänäkin vuonna. Pienellä veneellä purjehtiessa oppii sopuisaa yhdessäoloa ja luonnon kunnioitusta. Meri ja saaristo luontokohteineen on joka kesä aina yhtä rentouttava kokemus. Vesillä liikkuessa tulevat myös ihmisen toiminnan seuraukset luontoon lähelle. Roskaisia rantoja ja haisevia, uimisen estäviä sinilevälauttoja katsellessa tulee pakottava tarve toimia, jotta saisimme nauttia Itämeren valtavasta rikkaudesta myös tulevaisuudessa.
Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsin kokoomuksen työvoitosta, kun viime eduskuntakaudella teimme päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta.
Työssä meremme pelastamiseksi kaupungeista ja teollisuudesta tulevat päästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Sen sijaan emme ole onnistuneet Saaristomeren suurimman ravinnelähteen eli maatalouden kuorman vähentämisessä.

Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin ja Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä.
Suomen hallitus on luvannut ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin yhteensä 250 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Hallituksen on syksyn budjettiriihessä tehtävä päätökset, joilla varmistetaan määrärahojen vaikuttava käyttö. Monien hajasijoitettujen pienten hankkeiden sijaan toimia pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin. Sovitut määrärahat on käytettävä niin, että käänne parempaan Saaristomeren tilassa saadaan aikaiseksi.
Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille.
Tukea pitää suunnatta lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin kannustamaan tehokasta lannan prosessoinnin kehittämistä. Tavoitteena on oltava kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat etenkin Saaristomeren valuma-alueen peltolohkoilla, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet. Kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella.

Toimia tarvitaan myös mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla ja kalastuksella.
Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren vakavinta ympäristöongelmaa, rehevöitymistä usein eri tavoin.
Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.
Meremme on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa.
Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei pelastaminen onnistu.

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös