Seuraa meitä

Varhaisella puuttumisella nuorten syrjäytymistä vastaan

KOLUMNIT

Varhaisella puuttumisella nuorten syrjäytymistä vastaan

Koronaepidemia on osaltaan kuormittanut syrjäytymisvaarassa olevien nuorten mielenterveyttä palvelujen ja tukiverkkojen ohenemisen myötä.
Iso osa 13–17-vuotiaista voi paremmin kuin koskaan, mutta psykiatrista apua tarvitsevat oireilevat aiempaa rajummin. Itsetuhoiset ajatukset ja pakottava tarve vahingoittaa itseään ovat lisääntyneet.
”Ylenpalttinen mahdollisuuksien määrä voikin johtaa siihen, että koskaan ei voi rauhoittua. Se voi kääntyä ahdistavaksi. Tähän liittyy tunne-elämän epävakaus, jota itsetuhoisuus ilmentää.”, kertoi Ylen haastattelussa professori Riittakerttu Kaltiala, (TAYS) nuorisopsykiatrian ylilääkäri.
Lastenpsykiatrit ovat nostaneet esiin kulttuurisen muutoksen aiheuttamat vaikutukset nuorten mielenterveyteen. Tunne valinnanvapaudesta on voimakkaampi kuin koskaan. Nuorten hämmennys omasta identiteetistä, jopa sukupuolestaan on lisääntynyt, mikä näkyy lyhyessä ajassa sukupuolenvaihdosten moninkertaistumisena.
Väestön ikääntyessä pienenevän työikäisen väestönosuuden tulisi olla entistä työkykyisempää ja terveempää. Nuorten syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisten kustannusten lisäksi huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

”Olisin ikuisesti kiitollinen, jos joku vain voisi mennä minun lapsuuteeni hakemaan pois sen pienen tytön sieltä sängyn alta itkemästä ja viedä hänet turvalliseen paikkaan, rakastavien ihmisten luo.” Alkoholistiäidin tyttären kirjeestä otettu lainaus kertoo siitä todellisuudesta, jossa elävät ne 80 000 suomalaislasta, joiden vanhemmalla on päihdeongelma.
Tutkimusten mukaan lapsilla on neljä syrjäytymistä ennakoivaa riskitekijää: vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset.
Palveluissa on salakavalasti tapahtunut siirtymä ennaltaehkäisevistä korjaavin palveluihin. Reilut 30 vuotta sitten 60-70 000 lapsiperhettä oli kunnallisen kotiavun piirissä ja lastensuojelutoimien kohteena reilut 10 000 lasta. Nyt nuo luvut ovat kääntyneet päinvastaisiksi. Eduskunnan tarkastusvaliokunta, jonka jäsen olen, on esittänyt johtopäätöksiään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetuista palveluista. Palveluiden painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäisyyn.

Terveyskeskuksiin on järjestettävä matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja, joissa myös nuorilla on mahdollisuus jonottamatta ja ilman lähetettä päästä vastaanotolle. Myös neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa. Erityinen huomio tulee kohdistaa elämän saumakohtiin, esimerkiksi opintojen nivelvaiheisiin tai sairauspäivärahakauden loppumiseen.
Syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan viranomaisten lisäksi koko kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöt, seurakunnat ja yhteisöt voivat omalla toiminnallaan tukea perheitä kasvatustyössä, kun perheen voimat eivät riitä.

Päivi Räsänen
eduskuntaryhmän
puheenjohtaja,
kansanedustaja (kd), lääkäri

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös