Seuraa meitä

Komitea asetetaan. Mutta uudistuuko sosiaaliturva?

KOLUMNIT

Komitea asetetaan. Mutta uudistuuko sosiaaliturva?

Sosiaaliturvaa Suomessa on kehitetty yksittäisillä satunnaisilla päätöksillä, joilla on kalasteltu poliittista suosiota tai vastattu julkisuudessa havaittuihin epäkohtiin. Järjestelmästä on tullut sekava, vaikeasti ymmärrettävä ja epäjohdonmukainen.
Järjestelmän kokonaisremontista on puhuttu 25 vuotta. 1990-luvun puolivälissä havaitiin, että yhden palkansaajan lapsiperheissä keskituloisen palkka ei antanut parempaa toimeentuloa kuin sosiaaliturva. Progressiiviset verot, tulosidonnaiset päivähoito- ym maksut ja tulonsiirrot usein johtivat palkan noustessa käteenjäävän tulon pienenemiseen. Alettiin puhua tuloloukuista. Niitä Lipposen hallitus korjasikin ansiokkaasti. Mutta tilanne on taas vähitellen heikentynyt, kun muutosten kokonaisvaikutuksia ei ole arvioitu.
Vanhasen II hallitus käynnisti suuren sosiaaliturvan uudistamishankkeen. Siinä työmarkkinajärjestöillä oli keskeinen rooli. Työssä ei päästy uudistuksista yhteisymmärrykseen.
Sipilän hallitus asetti TOIMI-hankkeen, joka kävi lävitse sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisia ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Työn oli tarkoitus olla perusta sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisremontille nykyisen hallituksen ohjelmassa.
Nyt hallitus on päättänyt asettaa parlamenttaarisen sosiaaliturvakomitean. Sen tehtävänä on saavuttaa yhteisymmärrys tulevaisuuden kestävästä sosiaaliturvasta. Uusi järjestelmä tulisi voimaan 2030-luvulla. Komitea aloittaa selvittämällä, mitkä ovat ne ogelmat, jotka on ratkaistava. Eli aivan alusta jälleen aloitetaan.
On sinänsä hyvä, että komitea aloittaa aivan alusta ja että sillä on riittävästi aikaa jopa yli vaalikauden. Hyvä tavoite on myös se, että uudistuksesta pitäisi saada aikaan kaikkien puolueiden kompromissi. Mutta pelättävissä on, että pitkälle venytetty työ vain lykkää tarpeellisten uudistusten tekemistä.
Ehdotankin, että komitea heti aluksi tilaisi kolmelta asiantuntijataholta ehdotukset kokonaan uudeksi sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelujärjestelmäksi. Yksi voisi olla vakuutuspohjainen järjestelmä, yksi nykyinen sekajärjestelmä ja yksi perustulojärjestelmä. Taloudellisesti kaikkien pitäisi olla yhtä vastuullisia.
Näistä eri malleista voitaisiin käydä laaja julkinen keskustelu. Suosituin niistä voisi olla pohjana jo seuraavien vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmalle. Koska se hallitus ei saisi syyllistyä nyt nähtyyn populismiin, jossa pieniä summia jaetaan eri kohteisiin, joilla poliittiset päätöksentekijät pyrkivät ostamaan suosiota itselleen veronmaksajien rahoilla.
Keskeinen kysymys missä tahansa sosiaaliturvauudistuksessa kuitenkin aina on: edellytetäänkö tuelta vastikkeellisuutta vai voiko heittäytyä kokonaan yhteiskunnan tuen varaan ilman omaa panosta yhteiskunnan kehittämiseen. Jälkimmäinen on toki vetovoimatekijä Suomeen, mutta myös aiheuttaa syrjäytymistä ja radikalismia.

Kimmo Sasi
on ex valtiovarainvaliokunnan pj ja tuloloukkukeskustelija

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös