Seuraa meitä

Pienyrittäjyys kunniaan

KOLUMNIT

Pienyrittäjyys kunniaan

Suomi ei pyörisi päivääkään ilman pienyrittäjiä. Se, että ihmiset ovat valmiita tavoittelemaan menestystä omalla riskillään ja käyttämään taitojaan työllistääkseen itsensä ja muita, on elinehto yhteiskunnalle. Hallitus on kyllä hanakka käyttämään yhteistä rahaa, mutta vain yritteliäät ja ahkerat ihmiset voivat tuoda tuloja kirstuun.
Yrittäjyys luo työtä, ja työ luo hyvinvointia. Kysymys kuuluukin, miten voimme luoda enemmän yrittäjyyttä?

Yrittäjyyteen vaaditaan epävarmuuden sietokykyä ja periksiantamattomuutta – ja myös kykyä luoda tuote tai palvelu, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Poliitikkojen tehtävä taas on luoda yrittäjyydelle sellaiset puitteet, joissa turha byrokratia, epävarma sosiaaliturva tai ylenpalttinen verotus eivät estä unelmien tavoittelua.
Valitettavasti Suomessa työmarkkinat ja sääntely on rakennettu päinvastoin isojen ja vanhojen ehdoilla. Politiikan neuvottelupöydissä vaikuttavat vain työelämän goljatit eli ammattiyhdistysliikkeet ja työnantajajärjestöt. Tuloksena on jäykkä lainsäädäntö, joka ei huomioi erikokoisten yritysten erilaisuutta. Malliesimerkki tästä on paikallinen sopiminen, joka olisi monessa pienessä yrityksessä kaikkien kannalta paras mahdollinen malli, mutta jota suuret liitot vastustavat viimeiseen asti.
Suomessa viime hallituskaudella tapahtuneesta edistyksestä huolimatta yrittäjyyden alku- ja kasvutaipale ovat edelleen melkoisen sääntelyn viidakko. Haastavia virstanpylväitä aloittavalle pienyrittäjälle ovat esimerkiksi ALV-alarajan ylittyminen ensimmäistä kertaa sekä ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen.
Lisäksi neuvojen saaminen lomakkeiden täyttämiseen, kansainvälisten kontaktien etsimiseen tai eläkemaksujärjestelmässä navigointiin on edelleen liiaksi vain yrittäjien omien verkostojen ja kolmannen sektorin yhdistysten varassa. Milloin valtio osallistuu kunnolla näihin talkoisiin, joilla yhteiskuntaa yritetään rahoittaa?
Suhtautumisemme pienyrittäjyyteen on kriittistä, koska se määrittää, kuinka monta työpaikkaa Suomeen tulevaisuudessa syntyy. Meillä ei ole varaa siihen, että potentiaalisia yrityksiä jää pöytälaatikkoon tai siirtyy maamme rajojen ulkopuolelle, koska meillä lainsäädäntö, sosiaaliturva ja verotus suosivat suuria ja syrjivät pieniä.

Eihän tämä hyvältä näytä. Hallitus ei yrittäjän puolia pidä eikä oppositiossa riitä huomiota kuin suurimmille etujärjestöille. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee puoluetta, joka pitää pienyrittäjän puolia.
On korkea aika ottaa käyttöön “pienet ensin” -periaate, jossa uutta työelämän lainsäädäntöä tehdään nimenomaan alle kymmenen hengen yrityksiä ja kasvuyrityksiä ajatellen. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi ALV-velvollisuuden alarajan nostoa, paikallisen sopimisen sallimista, yrittäjien tukipalveluihin panostamista, julkisten kilpailutusten kehittämistä ja Viron yritysveromallin käyttöönottoa.
Hallituksella ei ole tässä aikaa hukattavaksi, sillä pienyrittäjyyden helpottaminen on kaikista tärkein työllisyystoimi.

Tiina Ahva

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös