Elämme voimakkaiden arvomurrosten aikaa, jotka haastavat perheen. Nuoret eivät niinkään elä arvotyhjiössä, vaan pikemmin keskenään ristiriitaisten arvojen viidakossa. Median, vanhempien ja koulun viestittämät arvot näyttäytyvät kaksinaismoraalina – puheissa viestitään yhtä, teoissa toista. Väkivaltaa paheksutaan, silti media pursuaa väkivaltaviihdettä. Nuoria valistetaan päihteiden vaaroista vakuuttaen, että ”elämä on parasta huumetta”. Silti aikuisten maailmassa juhlimiseen yhdistetään itsestään selvästi humalajuominen. Ihmisarvo on kaikkien julistusten lähtökohta, mutta todellisuus näyttäytyy elämän tuhoamisena, pettämisenä, hylkäämisenä ja uskottomuutena.
Tuoreesta kyselystä käy ilmi, että nuorten itsetuhoisuus on lisääntynyt. Nuorista joka kolmas kertoo harkinneensa itsemurhaa. Nuorille, erityisesti tytöille erikoissairaanhoidossa annettujen masennusdiagnoosien määrä on kasvussa. Yhä useampi masentunut nuori hakee ja saa apua, mutta potilasmäärien kasvu tuottaa haasteita erikoissairaanhoidolle.
Ennaltaehkäisevien ja varhaisvaiheen palveluiden puuttuminen johtaa siihen, että sairaudet pahenevat ja vaativat huomattavasti kalliimpia hoitoja. Kouluterveydenhuollon puutteet näkyvät lisääntyvinä lastenpsykiatrian kuluina.
Hoitamalla tehokkaasti nuorten ja työikäisten masennusta voitaisiin välttää varhainen eläkkeelle jääminen sekä syrjäytyminen. Nuorten on voitava hakea apua matalan kynnyksen hoitopaikoista ilman byrokratiaa.
Lasten ja nuorten valvomaton ajankäyttö on selvässä yhteydessä sekä päihteiden käyttöön että koulumenestyksen heikkenemiseen. Huumekokeiluja pystytään parhaiten estämään sillä, että vanhemmat valvovat lastensa menoja ja tuntevat lasten kaverit. Aikuisten omat valinnat vaikuttavat puheitakin enemmän. Tyttöjen alkoholinkäyttö korreloi vahvimmin äidin omaan alkoholin käyttöön – raittiiden äitien tyttäret ovat todennäköisimmin raittiita.
Lapsen oikeutta saada äidin ja isän huolenpitoa ei pitäisi lainsäädännöllä rajoittaa. Terveystiedot tallentavassa Omakannassa noudatetaan kymmenen vuoden ikärajaa tietojen näyttämisessä vanhemmille. 10-vuotias ei ole kypsä päättämään terveystietojen salaamisesta vanhemmiltaan. Tiedän tilanteen, jossa 12-vuotias oli hoidettavana sairaalassa alkoholimyrkytyksen vuoksi, mutta vanhemmat eivät saaneet asiasta tietoa. Terveystietojen salaaminen olisi paikallaan, mikäli vanhemmat ovat syyllistyneet lapsensa kaltoinkohteluun ja itse aiheuttaneet tarpeen hakeutua hoitoihin. Niissäkin tilanteissa terveydenhuollossa olisi velvollisuus ryhtyä lastensuojelutoimenpiteisiin.
Mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei voi korvata perhettä kasvattajana. Jos perhe ei suoriudu tehtävistään, yhteiskunta ei suurillakaan panostuksilla pysty täysin korjaamaan vaurioita. Kun perhe voi huonosti, lisääntyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon välttämättömät menot. Ongelmalapsi maksaa kotikunnalleen jopa yli miljoona euroa. Jos lapsi ei tarvitse erityispalveluita, hänelle saadaan neuvolapalvelut, kolme vuotta päiväkotihoitoa ja peruskoulutus noin 90 000 eurolla. Pahoinvointia ei ratkaista vain rahaa jakamalla, mutta politiikan tehtävänä on luoda olosuhteet ja edellytykset, joiden puitteissa vanhemmat voivat kantaa kasvatusvastuunsa.
Päivi Räsänen
kansanedustaja
