Seuraa meitä

Miten menee näin tilastollisesti

KOLUMNIT

Miten menee näin tilastollisesti

Valmistuin joitakin vuosia sitten Åbo Akademista pääaineenani valtio-oppi. Opintoihini kuului monta kiinnostavaa kurssia ja mitä kiinnostavampi aihe sitä parempi arvosana yleensä oli. Yksi pakollinen kurssi oli minulle kuitenkin todella vaativa. Tilastotieteen kurssia aloitin muistaakseni kolme kertaa ja onnekseni sain sen lopulta valmiiksi. Kurssin painopiste oli SPSS, joka on tilastotieteellisen analyysin suunniteltu ohjelmisto. SPSS-ohjelmisto oli keskeinen työkalu gradussani, jossa tilastojen vertailu oli keskeistä.
Tilastot ovat monella tavalla todella tärkeitä yhteiskuntamme kehityksessä. Ilman selkeätä näkemystä nykytilasta on vaikeata muuttaa jotakin parempaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pitää ehdottomasti olla luotettavia tilastoja.Helsinki on jo 107 vuotta julkaissut tilastollisen vuosikirjan, joka sisältää tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä.

Helsingin väkiluku oli 648 042 henkilöä vuodenvaihteessa 2018/2019. Kasvua on ollut jo kauan ja kasvu edellisvuoteen oli 4 770 henkilöä eli 0,7 prosenttia. Asukasluku yli sadassa Suomen kunnassa on alhaisempi kuin Helsingin kasvuluku. Kasvuluku on siis suuri ja haastava, mutta antaa kaupungille myös suuria mahdollisuuksia kehittyä. Tarvitaan lisää asuntoja, kouluja ja palveluita, mutta voimme samalla rakentaa vielä viihtyisämpää ja toimivampaa kaupunkia. Kasvutrendi ei kuitenkaan olen ainutlaatuinen. Urbanisaatio, eli kaupungistuminen on globaali megatrendi.

Helsinkiin oli rekisteröity vuoden 2018 lopussa yhteensä 332 580 moottoriajoneuvoa. Henkilöautoja niistä oli 267 823. Henkilöautojen määrä on kasvanut yli 81 000:lla vuodesta 2000. Tämä voi luonnollisesti aiheuttaa niemimaalle sijoitetulle kaupungille haasteita ja ruuhkaa. Päättäjien vastuulla on miettiä, miten liikennejärjestelyjä suunnitellaan viihtyvyyden ja sujuvuuden kannalta parhaiten. Toimiva ja kohtuullisen hintainen julkinen liikenne on myös luonnollinen osa tätä kokonaisuutta.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui vuonna 2018 yhteensä 94 007 lentokonetta. Matkustajia oli yli 20 miljoonaa. Koneita laskeutui ympäri vuoden keskimäärin noin 6 minuutin välein. Syyt Suomeen matkustamiseen ovat monet, mutta tärkeätä on ymmärtää näiden 20 miljoonan ihmisten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Turisteille Suomen luonnolla on valtavasti tarjottava, läpikulkijoille voisimme parantaa stop-over mahdollisuuksia ja liiketoiminnalle tekevälle henkilölle sujuvuus, ja lentokenttää ympäröivä dynaaminen yritysympäristö on keskeistä. Suomalaisilla matkustajilla taas keskeisenä on toimivat liikenneyhteydet.

Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 14 lainaa asukasta kohti. Lainoista kirjoja oli 83,1 %. Kaikista lainatuista kirjoista lähes 39,5 % oli lastenkirjoja. Suomalaisten jatkuva kehittyminen on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tietoisuus siitä mitä kaupunkilaiset haluavat lukea selviää tilastojen kautta. Kirjastohenkilökunta oli osa Helsingin kaupungin palkkalistoilla olevaa yhteensä 37 656 henkilöä. Suurin toimiala oli sosiaali- ja terveystoimi, jonka palkkalistoilla oli yhteensä 14 729 henkilöä.
Tilastollisessa vuosikirjassa on paljon muutakin kiinnostavaa vertailukelpoista tietoa ja suosittelen sitä kaikille kiinnostuneille. Mieti esimerkiksi mikä on oma suosikki matkailukohteesi Helsingissä? Tilastojen mukaan suosituin oli Linnanmäki, jossa vieraili vuonna 2018 yhteensä 1 100 000 kävijää.

Silja Borgarsdóttir Sandelin
RKP:n varapuheenjohtaja
ja kaupunginvaltuutettu Helsingissä

Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ylös