Seuraa meitä

Onko meillä sananvapautta?

KOLUMNIT

Onko meillä sananvapautta?

Poliisi tutkii parhaillaan, onko neljä kansanedustajaa syyllistynyt vihapuheeseen ja siten rikolliseen tekoon. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen Suomen historiassa.

Sananvapaus on yksi Suomen tärkeimmistä ja vanhimmista ihmisoikeuksista. Jo 1906 Suomessa hyväksyttiin lausunto- ja kokoontumisvapauden turvaava laki. Se oli tärkeä päätös torjuttaessa venäläistämistä suuriruhtinaskunnassa. Vuoden 1919 hallitusmuodossa turvattiin sanan- ja painovapaus. Ja vuoden 2000 perustuslaissa säädettiin sananvapaus mahdollisimman laajassa muodossa.

Demokratiaa ei ole ilman sananvapautta. Erilaiset mielipiteet, avoin keskustelu ja vallanpitäjien ja vallitsevan politiikan kritiikki ovat edellytys mielipiteiden kehittymiselle ja aidolle valinnalle vaaleissa. Sananvapaus tulee turvata kaikissa viestintävälineissä ollakseen aitoa.

Sananvapauden käyttöön sisältyy vastuu. Sillä ei saa loukata muiden perusoikeuksia eikä valtion turvallisuutta. Terrorismia ei saa edistää, rikoksen kehottaa eikä yllyttää väkivaltaan kansanryhmiä kohtaan.

Erikoisin tapaus on, että poliisi tutkii eduskunnan täysistunnossa pidettyä puhetta. Jo vuoden 1723 valtiopäiväjärjestyksessä turvattiin valtiopäiväedustajan puhevapaus. Perustuslaki turvaa kansanedustajan oikeuden puhua vapaasti käsiteltävänä olevista asioista. Useimmissa maissa kansanedustajan sananvapautta suojaa immuniteetti. Meillä sille on asetettu korkea 5/6 kansanedustajien hyväksyntä.

Tutkinnan ymmärtäisi, jos edustaja jatkuvasti puhuisi istunnossa kehottaen väkivaltaan tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Mutta vieraskasvivertauksen tutkiminen on vakavaa ulkopuolista puuttumista eduskunnan työhön. Soveliaan puhetavan käyttämisen valvonta kuuluu eduskunnalle ja sen puhemiehelle. Perustuslain tarkoituksena on ollut, että poliisitutkintoja ei käytetä poliittisena lyömäaseena eikä sananvapauden rajoittamiseen.

Vihapuheelle ei ole selkeätä määritelmää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita ratkaisuja ja niistä voidaan vetää jonkin verran linjaa. Mutta silloin kun on kysymys sananvapauden ytimestä eli poliittisten mielipiteiden esittämisestä, perusoikeuksia on suojattava ja epäselvissä tapauksissa asia ratkaistava sananvapauden kannalta myönteisellä tavalla.

Politiikassa paineet menevät eri aikoina eri suuntiin. Mutta perusoikeuksia ei pidä tulkita uudella tavalla poliittisten paineiden johdosta.

Kimmo Sasi
on pitkäaikainen
perustuslakivaliokunnan
ex puheenjohtaja

Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ylös