Seuraa meitä

Vanhuspalvelujen parantaminen on kunniatehtävämme

KOLUMNIT

Vanhuspalvelujen parantaminen on kunniatehtävämme

Eduskunta sai vihdoin odotetun lakiesityksen laitoshoidon hoitajamitoituksen parantamisesta. Ikäihmisten palvelujen henkilöstön mitoitusta on vuodesta 2001 alkaen ohjattu laatusuosituksilla. Suositukset eivät ole kuitenkaan riittäneet turvaamaan vanhustenhoidon tasoa ja valvontaa. ”Hoitajien vähimmäismitoituksesta on säädettävä laki, mikäli yksikin vanhusten ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikkö jää hoitajamitoituksessa vuoden 2014 lopussa alle tavoitetason.” Näin eduskunta linjasi v. 2012, mutta hanke kaatui riittävän poliittisen tahtotilan puutteeseen. Viimeisimmässä, vuonna 2018 toteutetussa seurannassa peräti 92 hoivayksikköä alitti voimassa olevan laatusuosituksen mukaisen 0,5 mitoituksen.
Vanhustenhoidossa on puutteita niin yksityisissä kuin julkisissa hoivayksiköissä. Vaikka suuri osa vanhuspalveluista tuotetaan laadukkaasti, ongelmien laajuudesta kertoo, että 40 % hoitajista ei olisi mielellään vanhana itse hoidettavana omalla työpaikallaan. Myös omaishoitajat ja kotihoito ovat monin paikoin ylikuormitettuja. Suositukset eivät siis riitä, tarvitaan laki.
Lain tultua voimaan edellytetään 0,5 mitoitusta välittömästi ja siirtymäajan jälkeen huhtikuussa 2023 juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja 0,7 eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Tämä tarkoittaa yli 4400 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Päijät-Hämeessä lisäystarve on 20,6% nykyisestä henkilöstöstä. Tällä hetkellä talousvaikeuksissaan monet kunnat ja kuntayhtymät antavat hoitajille päinvastaista viestiä. Yt-neuvottelut ja heikko palkkaus uhkaavat ajaa koulutettuja hoitajia muihin tehtäviin.

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Uusimpien ennusteiden mukaan lähes joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vanhuuseläkkeelle hoitoalalta on jäämässä 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä. On myös vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät entisestään ja omaishoitajien ahdinko kasvaa.
Hallituksen esitykseen tarvittava rahoitus jää suurelta osin tyhjän päälle ja osittain terveydenhuollon toimivuutta rapauttavien esitysten varaan. Rahaa aiotaan saada leikkaamalla kela-korvauksia ja lääkehuoltoa sekä tehostamalla digitalisaatiota ja palveluiden hankintaa. Jälkimmäisille on mahdotonta löytää hintalappua.
Suunniteltu kelakorvausten alasajo johtaisi terveyskeskusten sekä poliklinikoiden ruuhkautumiseen ja etenkin erikoislääkäripalvelujen saatavuuden heikkenemiseen. Tästä kärsisivät erityisesti pienituloiset sekä naiset. Esimerkiksi gynekologi- ja silmälääkäripalvelut ovat pitkälti yksityisten palveluiden varassa.
Monet silmätaudit yleistyvät väestön ikääntyessä. Silmätautialan hoidon kysyntä on kasvanut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, mutta julkisen sektorin resurssit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Yksityissektorin Kela-korvattuja käyntejä on vuosittain noin 500 000. Kela-korvauksen äkillinen lopettaminen ajaisi julkiset silmäyksiköt kapasiteettikriisiin.
Ikäihmisten tarvitsemia palveluita tulee parantaa kokonaisuudessaan. Kotipalveluiden, omaishoidontuen, lääkäripalveluiden sekä laitoshoidon turvaaminen maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen on kunniavelvollisuutemme.

Päivi Räsänen
kansanedustaja (kd),
lääkäri

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös