Seuraa meitä

Yhteisiä ponnisteluja tarvitaan edelleen

KOLUMNIT

Yhteisiä ponnisteluja tarvitaan edelleen

Suomi on kansakuntana pärjännyt kohta vuoden kestäneessä korona-taistelussa verrattain hyvin niin tautitilanteen kuin taloudenkin näkökulmasta. Taistelu ei kuitenkaan ole vielä ohi. Erityisesti muuntovirukset ovat lähiaikoina levinneet nopeasti. Suomessa on jouduttu jälleen ottamaan käyttöön välttämättömiä ja tiukkoja rajoitustoimia koronan taltuttamiseksi. Ravintoloita on suljettu ja lukuisat koululaiset ovat etäopetuksessa.
Seuraavat viikot ovat monessa suhteessa ratkaisevia. Ihmisten välisiä kontakteja on nyt syytä välttää mahdollisuuksien mukaan. Lisätoimetkin ovat vielä mahdollisia, jos taudin leviämistä ei saada talttumaan. Suomalaiset ottavat varmasti asian vakavasti, kuten ovat tehneet tähänkin asti.
Monet ovat olleet viimeisen vuoden kovilla, kukin vähän eri tavoilla. Eräskin on minulta kysynyt, eikö tämä koskaan lopu ja monia alkaa tämä poikkeuksellinen ajanjakso jo puuduttaa – eikä ihme! Nyt pitää yhdessä kuitenkin vielä jaksaa. Kyse on viime kädessä elämästä. Kuten olemme saaneet kuulla, korona voi olla vaarallinen terveellekin ihmiselle.
Erityisesti tarvitsemme huolenpitoa heistä, jotka ovat tämän maan meille rakentaneet ja huolenpitoa heistä, jotka ovat tämän maan tulevaisuus. On tärkeää suojella maamme ikäihmisiä, koska tauti on heille erityisen vaarallinen. Tärkeää on myös saada tauti mahdollisimman nopeasti talttumaan, jotta lapset ja nuoret voisivat palata normaaliin elämään. Viruksen ei myöskään saa antaa levitä, jotta voimme varmistaa terveydenhuoltomme kantokyvyn.

Meidän kaikkien panosta tarvitaan. Kun ponnistus on yhteinen ja tuemme toinen toisiamme, jaksamme paremmin. Valonpilkahduksia onneksi on myös näkyvissä, kun rokotukset etenevät ympäri Suomea. Olemme myös nähneet, että tiukoilla rajoitustoimilla on aiemminkin ollut vaikutusta taudin taltuttamisessa ja niin varmasti nytkin. Suomi ei voi koskaan toipua, jos itse tautia ei nyt saada nujerrettua.
Korona-taistelun sivujuonteena kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdeksästä päätyi myös kannattamaan kuntavaalien siirtoa huhtikuulta kesäkuulle. Päätökseen vaikutti ratkaisevasti viranomaisten arvio siitä, että vaalien järjestäminen huhtikuussa voisi vaarantaa niin suomalaisten terveyden kuin demokratiankin toteutumisen. Tautitilanne paheni viime viikkoina ratkaisevan paljon ja riskit arvioitiin liian suuriksi.
Päätös siitä, että vaalit olisi järjestetty huhtikuussa, olisi tarkoittanut keskeisten viranomaisten arvioiden sivuuttamista terveyden ja demokratian vaarantumisesta. Tästä syystä päätös siitä, ettei vaaleja siirretä, olisi ollut vastuuton. Vaalit ovat demokratian perusta, niissä jokaisella pitää olla mahdollisuus vaikuttaa ilman turhaa huolta siihen, mihin suuntaan kuljemme.
Kun ensi syksynä uudet valtuutetut ympäri Suomea aloittavat työnsä, tulee heillä olemaan pitkä ja haastava työlista. Silloin tuskin enää monikaan harmittelee vaalien siirtoa, vaan katse on jo tulevassa. Moni haaste odottaa ratkomista ja rohkeita arjen asiantuntijoita tarvitaan kaikkialla Suomessa. Kuntapäättäjien vastuullinen ja tärkein tehtävä on pitää huolta huomisesta. Siinä on erityisesti koronan jälkeisessä maailmassa työtä kerrakseen.

Antti Lindtman

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös