Seuraa meitä

Päihteet koetaan suurimmaksi vaaraksi liikenteessä

LIIKENNE

Päihteet koetaan suurimmaksi vaaraksi liikenteessä

Suomalaiset kokevat huumausaineet jo lähes yhtä suureksi vaaratekijäksi liikenteessä kuin alkoholin. Huoli heijastaa yleistä kehitystä, sillä rattijuopumuksista jo noin puolet liittyy huumausaineisiin. Poliisin mukaan tilannetta selittää osin poikkeuksellinen korona-aika mutta ennen kaikkea vuosien kehitys.

Suomalaiset pitävät alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksen alla ajamista suurimpina vaaratekijöinä liikenteessä. Alkoholia nauttineista kuskeista on huolissaan 66 prosenttia ja huumeita käyttäneistä 62 prosenttia suomalaisista. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Päihteiden jälkeen suurimmiksi vaaratekijöiksi liikenteessä nähdään kännykän käyttö ajaessa (56 %), kuljettajien huono asenne (50 %) ja liian suuret tilannenopeudet (48 %).

–Alkoholin käyttö on vähän siistiytynyt mutta samalla huumeiden käyttö on yleistynyt. Liikennejuopumusten määrä peilaa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. Ihmisten huolta juuri päihdekuskeista voi selittää se, että heidän kohdallaan vastaantulija on usein voimaton: moniin liikenteen riskeihin voimme vaikuttaa omalla käytöksellä, mutta jos rattijuoppo erehtyy vastaantulijan kaistalle, on siinä vähän tehtävissä, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 10 300 rattijuopumusta. Niistä lähes yhtä monessa tapauksessa kuljettajaa epäiltiin huume- kuin alkoholirattijuopumuksesta. Joinain kuukausina ”muu huumaava aine” oli jopa yleisempi kiinnijäämisen syy kuin alkoholi. Lisäksi pientä osaa kuljettajista epäiltiin alkoholin ja huumausaineen sekakäytöstä.

Alkoholin ja huumeiden käytön ohella kuljettajan ajokykyä voi heikentää myös lääkkeiden, kuten uni- tai rauhoittavien lääkkeiden, väärinkäyttö.

Poliisilla tarkempi sihti poikkeusaikana

Huumausaineiden kasvavaa osuutta rattijuopumuksista selittää moni tekijä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien. Tuoreen jätevesitutkimusten mukaan trendi ei myöskään kääntynyt koronakevään poikkeusaikana, sillä alkuvuonna esimerkiksi amfetamiinia käytettiin pääkaupunkiseudulla ennätyksellisen paljon. Amfetamiini on yleisin rattijuopumuksissa havaittu huumausaine.

Poliisin mukaan kasvanutta huumerattijuopumusten määrää voi tänä vuonna selittää myös parantunut valvonta.

–Korona-aikana poliisi on voinut valvoa enemmän liikennettä, koska pandemian takia peruttiin kaikki sisäiset koulutukset, eikä flunssa ole tavalliseen tapaan verottanut työvoimaa, koska koronavirus lisäsi varotoimia. Pandemiatilanne myös vähensi liikennemääriä, joten poikkeavasti käyttäytyneitä kuskeja on ollut helpompi havaita tien päällä, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Poliisi on myös lisännyt vuosi vuodelta ns. pikatestereiden käyttöä liikennevalvonnassa. Suomessa on huumeiden suhteen liikenteessä nollatoleranssi, eli pienestäkin havaitusta määrästä voi kärähtää rattijuopumuksesta. Sylkitestin lisäksi huumaavista aineista epäilty kuljettaja viedään myös verikokeeseen, jonka tulos ratkaisee, syyllistyykö kuljettaja rattijuopumusrikokseen.

Päihteet vaativat monia uhreja

Vaikka huumerattijuopumusten määrä on lisääntynyt, poliisitarkastaja Ihalainen pitää alkoholia edelleen suurempana vaarana liikenteessä.

–Siinä mielessä alkoholia voi pitää edelleen vakavampana ongelmana, että tilastojen mukaan alkoholi liittyy useammin onnettomuuksiin, joissa kuolee tai loukkaantuu ihmisiä. Alkoholi myös vaikuttaa kuljettajaan pidemmän aikaa kuin moni huumausaine, joten se voi heikentää ajokykyä vielä seuraavanakin päivänä, sanoo Ihalainen.

Päihteiden osalta suomalainen liikenneturvallisuus on eräänlaisessa murrosvaiheessa. Ihalainen muistuttaa, että vaikka huumerattijuopumusten määrä on pitkään kasvanut, on alkoholirattijuopumusten määrä vuosituhannen alusta pudonnut noin puoleen.

–Tänä syksynä riskejä voi nähdä liittyvän jatkuvaan poikkeusaikaan. Jos ihmiset edelleen välttelevät julkista liikennettä ja tapaavat toisiaan ravintoloiden sijaan esimerkiksi toistensa kotona, voi olla suurempi kiusaus käyttää päihtyneenä omaa autoa. Rattiin ei kuitenkaan koskaan pidä lähteä, jos ajokyky on heikentynyt.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi maaliskuussa 2020 kaikkiaan 5 243 suomalaista. Vastaajat edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 1,4 prosenttiyksikköä.

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta LIIKENNE

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös