Seuraa meitä

Nuorten kesätyötakuu tavoitteeksi Suomessa

KOLUMNIT

Nuorten kesätyötakuu tavoitteeksi Suomessa

Koronaepidemia on vaikuttanut karmaisevalla tavalla nuorten kesätyöpaikkoihin. Vuosi sitten kesällä jo luvattuja kesätyöpaikkoja peruutettiin johtuen yritysten ja kuntien taloustilanteesta. Myös tänä kesänä monet nuoret ovat jääneet ilman kesätyötä.
Elinkeinoelämän keskusliiton Mikko Räsäsen mukaan hyvinä vuosina kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla noin 120 000 jopa 130 000. Tänä vuonna kesätyöpaikkoja on ollut 90 000. (HS 7.6. 2021) Tilanne on lamaannuttava ja kertoo sen, että lukuisat nuoret jäävät ilman kesätyötä.
Tilanne on monelle nuorelle katastrofaalinen, sillä luotto kesätyöhön on ollut suuri. Kesätyön ja siitä saadun palkan merkitys on nuorelle iso.
Mutta miten huomaamme nuorten tilanteen?
Ilman kesätyötä jäävä nuori kokee usein myös huonommuutta ja pohtii mielessään, että mikä hänessä on vikana, kun kesätyötä ei löydy.
Monissa kunnissa on käytössä ns. Nuorten kesäseteli, jolla tuetaan nuorten työllistymistä kesälomien aikaan. Kesäsetelin arvo vaihtelee n. 300-400 euron välillä ja kunta korvaa työnantajalle seteliä vastaavan summan palkkakuluista. Kesäsetelin tarkoitus on kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin, ja näin vahvistaa nuorten työelämätaitoja sekä positiivista kuvaa työelämästä. Setelin hyödyntäminen on pääsääntöisesti rajattu niin, että työnantajana voi toimia vain yritys.
Positiivinen esimerkki kesäsetelin laajemmasta käytöstä löytyy Kajaanista, jossa nuoren työnantajana voi toimia myös kotitalous, rajaten pois vain oman perheen ja lähisukulaiset. Myös Uudellamaalla Järvenpäässä on käytössä erityinen kesätyöllistämistuki, jota voi hakea yrityksen, säätiön ja yhdistyksen lisäksi myös kotitaloudet.
Näistä hyvistä esimerkeistä voisimme ammentaa oppia laajasti Uudenmaan eri kuntiin. Ymmärtämällä kotitalouksien mahdollisuuden palkata nuoria kesätöihin tekisimme suuren palveluksen alueemme nuorille. Kotitalouksilla voi olla resursseja tarjota hyvinkin monipuolisia työtehtäviä.
Tällaista olisi esimerkiksi piha – ja puutarhatyöt, siivoustyö, avustavat erilaiset työt kuten eläintenhoito ja erilaiset asiointi- ja kaupassakäynti palvelut. Työllistäjä olisi joku muu muu nuoren oma perhe ja työssäolo säännöt olisivat samat, kuin kunnan kesäsetelin myöntämisperiaatteeisiin asetetut säännöt, kuten työaika.

Nuorisotyöttömyys riipaisee ja koskettaa meitä kaikkia, Ei ole kuitenkaan yritysten vika, että nuorten kesätyöt ovat menneet alta. Korona on näyttänyt meille, millainen odottamaton kuilu voi tulla vastaan täysin yllättäin. Jotta kuilusta päästään ylös ja voimme vastata nuorten toivottomuuteen, sekä ennaltaehkäisemme vastaavien tapahtumien toistumista, tarvitsemme uusia ja rakentavia työvoimapoliittisia päätöksiä. Niitä voidaan tehdä kunnassa ja valtakunnan tasolla eduskunnassa.
Kotitaloudet yhtenä työllistäjänä voisivat olla erittäin varteenotettavia. Keksimällä uusia tapoja tuottaa työtä näytämme myös mistä yhteisöllisyys ja nuorista välittäminen lähtee. Meistä jokaisesta suomalaisesta.
Nuori, joka on jäänyt ilman kesätyötä tarvitsee kannustusta. Ilman työtä jääneessä nuoressa ei ole mitään vikaa. Tilanteen aiheuttajat löytyvät jostakin muualta. Jäykät rakenteet palkata nuoria tulee purkaa.
Suomessa tulisi ottaa käyttöön myös nuorten kesätyötakuu. Se olisi lupaus, että kesätöitä hakeva ja haluava nuori saisi niitä. Kyse on nuorelle tärkeästä asiasta.
Kesätöitä on myös kunnissa tehtävänä. Piha- ja puistoalueet tarvitsevat huolenpitoa ja vanhustenhoidon sektorille tarvitaan avustavaa henkilöstöä alan opiskelijoista. Toivottavasti näitä työpaikkoja on tarjolla nuorille. Kesätyötakuun myötä nuoren mahdollisuus saada työtä paranisi.

Arja Juvonen
kansanedustaja
Perussuomalaisten
eduskuntaryhmä

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta KOLUMNIT

Ilmoitus

Uusimmat artikkelit

Ilmoitus
Mainos
Ylös