Yhteiskäyttöiset mikroliikkumisvälineet, kuten esimerkiksi sähköpotkulaudat, ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kaupunkilaisten liikkumiseen. Niiden mukana on kuitenkin myös tullut erinäisiä haittoja. Ajoneuvojen suuri määrä on aiheuttanut konflikteja keskustan tiiviissä katutilassa, eikä onnettomuuksilta valitettavasti olla vältytty. Viime kesäkaudella suureksi ongelmaksi muodostui sähköpotkulautojen määrän valtava kasvu, ja niiden keskittyminen erityisesti keskustan niemen alueelle. Laitteita oli korkeimmillaan kesällä 2022 yli 18 000. Tämä oli selvästi liian suuri määrä palvelun kysyntään nähden. Helsingin kaupunki on siksi aktiivisesti yrittänyt saada haasteisiin muutosta. Lainsäädäntöongelmiin tarvitaan ratkaisuja valtiolta ja kaupunki on äskettäin antanut lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM) sähköpotkulautojen ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehtoja käsittelevästä arviomuistiosta.
LVM:n arviomuistiossa todetaan, että Suomessa mikroliikennepalvelun markkinoilla ei ole havaittu markkinahäiriöitä. On kuitenkin todettava, että markkinat eivät tällä hetkellä toimi terveellä tavalla, vaan kilpailutilanne muistuttaa ns. tuhoisan kilpailun tilannetta. Arviomuistiosta puuttuu selkeästi kaupunkien näkökulma koko asiaan. Liikenteenohjauksella ei yksin kyetä ratkaisemaan kaikkia sähköpotkulautoihin liittyviä haasteita. Tarvitaan tehokkaampia keinoja vaikuttaa suoraan ja ennakoivasti sähköpotkulautojen haittojen juurisyyhyn eli suureen lautojen määrään. Vapaaehtoista sopimista on kokeiltu jo joitakin vuosia. Tällä ei ongelmia saada ratkaistua vaan tarvitaan kannustimia ja sanktioita. Toimilupajärjestelmä olisi yksittäisistä ratkaisuvaihtoehdoista vaikuttavin ja se mahdollistaisi parhaiten markkinoiden kehittymisen ja haittojen tehokkaan hallinnan. Toimilupaan edellyttävään toimintaan olisi sitten mahdollista asettaa rajoituksia esimerkiksi ajonopeuksille, ajokielloille ja pysäköinnille. Sääntelyä pitää toteuttaa niin, että markkinaehtoisessa liikkumispalvelussa on edelleen palveluntarjoajien välillä aitoa kilpailua.
Helsingin kaupunki on jo useita vuosia yrittänyt löytää toimivia ratkaisuja sähköpotkulautojen palvelujen toimivuudesta, sujuvuudesta ja turvallisuudesta niin käyttäjille kuin muille. Joitakin ratkaisuja on ollut mahdollista tehdä paikallisesti ja yhteistyössä yritysten kanssa. Toimilupajärjestelmän avulla olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa palvelu huomattavasti kustannustehokkaammin ja ketterämmin kuin esimerkiksi nyt katuympäristöön toteutettavilla liikenteenohjauslaitteilla. Useat kaupungit Suomen ulkopuolella ovat viime vuosina vastanneet sähköpotkulautojen tuomiin hyötyihin, mutta myös haittoihin. Kaupungit ovat ryhtyneet säätelemään liikkumispalvelun toimintaa ja juuri määräsäntely on ollut usean kaupungin lähtökohta. Mikäli Suomen kaupungeissa ei jatkossa voida säädellä operaattoreiden ja niiden tarjoamien lautojen määriä, meidän markkinat voivat muodostua entistä kaoottisemmiksi, kun yritykset tuovat muiden kaupunkien estämät yhteiskäyttöiset ajoneuvot kaduille. Tätä on vältettävä. Kaupungeilla tulee olla mahdollisuus lainsäädännön puitteissa rajoittaa alueellaan toimivien operaattorien määrää, asettaa ehtoja niiden toiminnalle ja mahdollisuus kilpailuttaa alueellaan toimivat operaattorit. Valtio, kuuluuko Helsingin ääni ja kokemus sähköpotkulautojen suhteen?
Silja Borgarsdóttir Sandelin Helsingin kaupunginvaltuutettu ja RKP:n varapuheenjohtaja
