Vuosi sitten julkaistun kulutustutkimuksen mukaan vuonna 2016 noin 31 prosentilla kotitalouksista oli jokin lemmikkieläin. Tyypillisesti kotona asusti kissa tai koira. Koiria oli noin 700 000 ja kissoja noin 590 000. Koiran omistavia kotitalouksia oli 509 000, mikä oli noin 60 000 enemmän kuin vuonna 2012. Tiedot käy ilmi Tilastokeskuksen sivuilta. (Kulutustutkimus 2016) Koiranpentuja rekisteröitiin vuonna 2020 edellisvuotta enemmän, kertoo Suomen Kennelliitto tammikuussa 2021 julkaistussa tiedotteessaan. Kun vuonna 2019 koiranpentuja rekisteröitiin 45 111, niin vuonna 2020 määrä oli 48 895. On mielenkiintoista nähdä, mitä nuo luvut ovat vuoden päästä. Koronapandemia on lisännyt koiranpentujen kysyntää, sillä ihmisille on tullut enemmän aikaa olla kotona koiran kanssa. Koronakriisi on myös saattanut aiheuttaa yksinäisyyttä, jolla on ollut myös vaikutusta lemmikin hankintaan. Koirasta on moneksi: seuraksi, lenkille ja juttukaveriksi. Ja kuten eräs ikääntynyt pariskunta lenkkipolulla totesi, myös terapeutiksi. Koira on kelpo kaveri yksinäisyyteen, sillä lenkkipolulla kohtaa uusia tuttavuuksia ja solmii vuosikausien kaveruuksia. Niin koirat kuin niiden omistajatkin. Pelastettavia koiria on maailma pullollaan ja on hyvä, että pelastettava voi löytää rakastavan ja hyvän kodin avustusjärjestön kautta. Koronaepidemiasta huolimatta järjestöt ovat voineet toimia ja on ollut ilo seurata erään avustusjärjestön toimintaa, jossa pelastetut ja pelastajat ovat kohdanneet toisiaan.
Kuluvana vuonna olen seurannut tarkkaan myös erilaisia osto- ja myyntisivustoja, joissa on ollut tarjolla lukuisia koiranpentuja. Tarjolla on ollut rotukoiria, mutta myös sekarotuisia koiranpentuja. Koiranpennun ostajan on oltava tietyillä sivuilla liikkuessaan tarkkana lemmikkiä etsiessään, ettei hän vahingossa tue ostollaan pentutehtailua. Sitäkin sivustoilla saattaa olla. Pentutehtailu on aihe, jota tulisi suitsia tiukemmin myös lainsäädännöllä. Suomen Kennelliitto julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan koiralla on laaja-alainen myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. (Langinvainio, Heimo & Joutsenniemi, Kaisla & Pankakoski, Maiju: 2014. Koiraomistajuus Suomessa, Suomen Kennelliiton julkaisuja 1/2014). Tämä on huomattu myös ikääntyneiden kohdalla. Monissa ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa hoivakodeissa asustelee kodin yhteinen lemmikkieläin. Myös eläinvierailut on sallittuja. Työskentelin aikoinaan hoitajana hoivayksikössä, missä tepsutteli kissa. Kissa toi lämpöä ympärilleen ja vanhukset seurasivat mielellään sen touhuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut, että muistisairauteen liittyvää oireilua voidaan helpottaa lemmikkieläimen avulla. Lemmikkieläimen merkitys kansanterveydelle on siis ilmeinen. Koiran kohdatessaan uppoutuu muistoihin. Vastaantuleva nelijalkainen on kuin taulu menneisyydestä. Siinä se köpöttelee vastaan, meidän Tessu, koiramme vuosikymmenten takaa. Tarinoita kuulee paljon lenkkipolulla. Äänensävyt pehmenevät, käsi hapuilee koskettamaan pennun pehmeää turkkia. Kaipaus on suurta, mutta niin on myös ilo.
Rouva Jenni Haukio kirjoitti Seura lehden kolumnissa (25.8. 2021) Lennu koiransa menetyksestä seuranneesta surusta. Hän kirjoitti, ettei ole päivääkään, ettei Lennu olisi mielessä. Kolumni kosketti syvästi ja muistelin omia tuntemuksiani viime syksynä. Koira ei ollut enää kotona, mutta sen äänet ja liikahdukset kuuluivat. Perheessämme on ollut aina koira. Cairn- ja länsiylämaan terrieri Emman ja Ruusan jälkeen tuli Pietarin pellolta pelastettu paimenkoira Veera ja nyt kesäkuussa meille saapui saksanpaimenkoira Linda. Ystäväni totesi viime syksynä, että kuolleen koiran testamentti on uusi koira. Ja niin se taitaakin olla. Tervetuloa siis Oskut ja Lindat – eletään koiranelämää, nostetaan kansanterveyttä ja tuotetaan iloa ympärillemme. Ja voihan se olla myös kissanelämää. Jokainen lemmikkieläin on rakas.
Arja Juvonen kansanedustaja (ps) sosiaali- ja terveys -valiokunnan jäsen
