Seuraa meitä

Hirvikolareja vähemmän -muut eläintörmäykset lisääntyvät

LIIKENNE

Hirvikolareja vähemmän -muut eläintörmäykset lisääntyvät

Liikennevakuutuksesta korvattavien hirvieläinkolarien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina. Vakavampia vahinkoja aiheuttavien hirvikolarien määrä on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana, mutta samaan aikaan peurakannan räjähdysmäinen kasvu näkyy vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa. Valkohäntäpeuran metsästyslupien runsaalla lisäämisellä pyritään hillitsemään peurakannan kasvua, mutta tuloksista ei ole takeita.

Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta. Hirvionnettomuuksia tilastoitiin viime vuonna 1 956 ja peuraonnettomuuksia 6 251. Vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs kolme tuhatta.

–Hirvieläinkolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvi- ja peurakannan kokoon. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on positiivista, että hirvikolareita sattuu nyt selvästi vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja niissä loukkaantuu vähemmän ihmisiä. Hirvikolareissa henkilövahingot ovat selvästi yleisempiä, kuin peuravahingoissa, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

–Peurakolareissa vahingot jäävät usein pienemmiksi ja henkilövahinkoja sattuu harvemmin. Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta, kertoo Nieminen.

Puutteellisesta tilastoinnista johtuen peurakolareista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa viimeisen 20 vuoden ajalta. Niemisen mukaan peurakolarien lisääntyminen näkyy kuitenkin selvästi vakuutusyhtiön vahinkotilasoissa. Vahinkomäärät ovat suurimpia Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa peurakannat ovat suurimmat. Myös kaurisvahinkoja sattuu merkittävä määrä vuosittain.

Viimeisen 20 vuoden kehitys: hirvikanta –70 % ja peurakanta +300 %

Selitys onnettomuuskehitykselle löytyy Luonnonvarakeskuksen tilastoista hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen jälkeisten kantojen kehityksestä vuosilta 2000–2018. Vuoden 2000 lähtötasosta hirvikanta on laskenut 149 100 hirvestä vuoden 2018 86 478 hirveen (-72 %). Vastaavasti valkohäntäpeurakannan vuoden 2000 metsästyskauden jälkeinen 35 250 yksilön kanta on kasvanut vuoden 2018 metsästyskauden päätteeksi 111 650 yksilöön (+317 %).

–Tulevalle syksylle on myönnetty aiempaa enemmän valkohäntäpeuran metsästyslupia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Nähtäväksi jää riittääkö metsästäjiä kaatamaan myönnettyjen lupien mukainen määrä peuroja, Nieminen sanoo.

Alkavalle metsästyskaudelle myönnettiin valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Faktoja hirvieläinkolareista:

Juuri nyt on suurin riski ajaa hirvieläinkolari. Riskit liikenteessä lisääntyvät syksyllä hämärän ajan pidetessä aamulla ja illalla, koska hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan. LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista (hirvet ja peurat) suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.
Ajonopeus vaikuttaa merkittävästi onnettomuusriskiin. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.
Liikenneviraston arvion mukaan vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.
Huomatessasi hirven tai peuran vähennä nopeutta välittömästi. Jos joudut väistämään, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta LIIKENNE

Ylös