Seuraa meitä

Ulkolaiset pakastemarjat syytä keittää

TERVEYS

Ulkolaiset pakastemarjat syytä keittää

Helsingissä selvitettiin viime vuonna 23 ruokamyrkytysepidemiaa. Niistä 14 sai alkunsa ravintoloista. Lisäksi epidemioita aiheutui keskuskeittiöistä ja ulkomyyntitapahtumista.

Kuusi epidemiaa johtui noroviruksista. Suurimman epidemian aiheuttajaksi osoittautui keskuskeittiön ulkomaisista pakastemarjoista valmistama jälkiruoka. Epidemiassa sairastui ainakin 287 henkilöä. Muut norovirusepidemiat liittyivät riskielintarvikkeisiin eli ostereiden tai simpukoiden syöntiin.
Salmonellan aiheuttamassa epidemiassa sairastui 15 henkilöä. Epidemian aiheuttajaksi epäiltiin keskuskeittiön valmistamaa ruokaa, mutta välittäjäelintarviketta ei saatu selville. Kampylobakteeri aiheutti yhden epidemian, jonka syynä oli ulkomaista alkuperää olevan ankanlihan riittämätön kypsennys kodeissa. Lisäksi selvitettiin kolmea listeriabakteerin aiheuttamaa vakavaa sairastumista (listerioosi), joissa yhdessä saatiin välittäjäelintarvike selville.
Ulkolaisten pakastemarjojen käyttöön ilman riittävää kuumennusta liittyy noro- ja hepatiitti A -virusten riski.
–Ruokavirasto ohjeistaa kuluttajia ja elintarvikealan toimijoita kuumentamaan ulkomaista alkuperää olevat pakastemarjat vähintään viiden minuutin ajan 90 asteessa tai keittämään ne kahden minuutin ajan, elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg muistuttaa.
Muita syitä ruokamyrkytykseen olivat epäkohdat ravintolan toiminnassa, kuten ruokien riittämätön jäähdytys ja epähygieeniset työskentelytavat. Yhdeksässä epidemiassa epäiltiin aiheuttajaksi saastunutta raaka-ainetta. Osassa epidemioista aiheuttaja jäi epäselväksi.
Helsingissä selvitettiin vuonna 2018 yhteensä 555 ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä. Tapauksia, joissa sairastuneita oli kaksi tai enemmän, oli yli 180. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun.

Tiivistä yhteistyötä

Helsingissä toimii selvitystyöryhmä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten. Tavoitteena on löytää epidemian syy sekä saada käsitys sen laajuudesta ja merkityksestä, jotta voitaisiin estää epidemian mahdollinen laajeneminen ja hyödyntää selvityksessä saadut tiedot valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä.
Epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään valtakunnalliseen Ruokaviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) RYMY-tietojärjestelmään. Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen kuuluu muun muassa elintarvikehuoneiston tarkastus, elintarvike- ja potilasnäytteiden otto, epidemiologinen tutkimus sekä viestintä.

Kuva: Lotta Henriksson.

Mainos
Jatka lukemista
Ilmoitus

Lisää aiheesta TERVEYS

  • TERVEYS

    Kampanja huuliltalukemiselle

    Kirjoittanut

    #katomitämäsanon -mediakampanja nostaa esille huulio-luvun merkityksen vuorovaikutustilanteissa. Kuuloliitto haastaa ihmisiä julkaisemaan sosiaalisen median kanavallaan äänettömän videon...

  • TERVEYS

    Nuuskan terveyshaitat vieraita

    Kirjoittanut

    Syöpäjärjestöt on selvittänyt miten urheiluseurojen toimintaan osallistuvat alaikäiset nuoret saavat nuuskaa haltuunsa, miten sen käyttöön ja...

  • TERVEYS

    Kampanja rohkaisee ulkoilemaan

    Kirjoittanut

    Usealla 75 vuotta täyttäneellä ulkoilu vähenee toimintakyvyn heikentyessä, vaikka ulkona liikkumisen tarve säilyy. Ikäinstituutin Vie vanhus...

  • TERVEYS

    Terveys ja työnteko mittarissa

    Kirjoittanut

    Uusi suositus pyrkii vähentämään lääkäristä johtuvaa, perusteetonta vaihtelua sairauspoissaolon tarpeen arvioinnissa. Sairauspoissaolon tulee perustua diagnosoituun sairauteen...

  • TERVEYS

    Vain pieni osa muutoksista kehittyy syöväksi

    Kirjoittanut

    Tutkimuksen mukaan suomalaisen naisten todennäköisyys saada poikkeava kohdunkaulasyövän seulontatulos vähintään kerran elämänsä aikana on melko suuri,...

Ylös